Vuoden 2006 sukukokous
?Blinnikan sukuseura kokoontui Asikkalassa

Joka toinen vuosi pidett?v? Blinnikan sukuseuran kokous ker?si 11.6. Asikkalan Lehmonk?rkeen seitsemisenkymment? suvun j?sent?. Kokous p??tti teett?? muutamia vuosia sitten rekister?ityyn suvun vaakunaan pohjautuvia omakotitalojen ja kes?m?kkien lipputankoihin sopivia is?nn?n viirej?. Hankinnan edellytt?m? v?himm?istilausm??r? t?yttyi jo kokouksen aikana, joten pari vuotta valmisteltu suunnitelma toteutuu v?litt?m?sti.
?
?Kokousp?iv? alkoi sukuun kuuluvan pastori Leevi Saatsin pit?m?ll? jumalanpalveluksella. Sen paikka oli ainutlaatuinen, Lehmonk?rjen laituri, jonka ??rell? alkukes?n luonto oli kauneimmillaan.
?
?Varsinaisen kokouksen avasi Tuula Hakamies, joka valittiin my?s kokouksen puheenjohtajaksi ja jatkamaan puheenjohtajan teht?v?ss? seuraavan kaksivuotiskauden ajan. Kokouksen sihteerin? toimi Pentti Paksunen. Virallisten asioiden k?sittelyn yhteydess? valittu hallitus sai seuraavan kokoonpanon: Aulis Blinnikka, Eeva Blinnikka, Juhani Blinnikka, Ky?sti Blinnikka, Leevi Blinnikka, Anni O?Hanlon, Pirkko Kortelainen, Ilpo Meskanen ja Johannes Sidoroff. Viimemainittu hoitaa my?s seuran taloutta sek? sukukirjojen, standaarien ja is?nn?nviirien v?lityst?.
?
?Tilaisuuden yhteydess? selosti Aulis Blinnikka vuosien 1939-44 sotatoimia suvun l?ht?paikan, Suistamon pit?j?n alueella. Kunnan it?rajalla sijaitseva Kollaa oli taistelukentt?n? sek? talvisodassa ett? jatkosodan loppuvaiheessa. Alueen takaisinvaltauksen aikana kes?ll? 1941 k?ytiin pit?j?n tiukin, kaksip?iv?inen taistelu Jalovaarassa, jossa kaatui 24 suomalaista ja 110 ven?l?ist?. Pit?j?n ilmatilassa k?yty ankarin taistelu puolestaan tapahtui 13.2 1940. Silloin ammuttiin alas kerralla 10 lentokonetta. Niist? oli kahdeksan ven?l?ist? ja kaksi tanskalaisten vapaaehtoisten ohjaamaa suomalaiskonetta.
?
?Kokous kukitti onnistuneen tilaisuuden j?rjest?j?t Tanja ja Timo Paksusen.

?

Vuoden 2004 sukukokous
Vaakuna ja standaari siunattiin Iisalmessa

Noin 70 Blinnikan suvun j?sent? kokoontui eri puolilta maata elokuun 8. p?iv?n? 2004 sukukokoukseen Iisalmen Evakkokeskukseen. Edellinen kokous oli kaksi vuotta sitten Hein?veden Valamossa. Iisalmen ortodoksisessa kirkossa pidetyn jumalanpalveluksen yhteydess? kirkkoherra Elias Huurinainen siunasi k?ytt??n suvulle valmistuneen vaakunan ja standaarin. Ne luovutettiin samalla Evakkokeskukselle.

Sukuseurap?iv? jatkui jumalanpalveluksen j?lkeen kunniak?ynnill? Karjalaan j??neiden muistomerkill? ja suvun vainajien muistohetkell?. Sinivalkoisen kukkalaitteen laskivat seuran puheenjohtaja Tuula Hakamies o.s. Blinnikka ja rahastonhoitaja Johannes Sidoroff.

Virallisten asioiden k?sittelyn yhteydess? valittiin seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi seuran puheenjohtajaksi Tuula Hakamies ja hallituksen j?seniksi Aulis, Eeva, Juhani, Ky?sti, Leevi ja Tapio Blinnikka sek? Pirkko Kortelainen, Johannes Sidoroff ja Leevi Tuomiosoja. Tilintarkastuksen hoitavat Esa Blinnikka ja Maija Kunnas.

Tilaisuuteen toi tervehdyksen Karjalan liiton varapuheenjohtaja Sulo Maanonen, joka toivoi karjalaisten sukuseurojen liittyv?n liiton j?seniksi. Vapaamuotoisen ohjelman puitteissa kertoili Johannes Blinnikka isois?st??n, is?st??n ja omasta lapsuudestaan Suistamon ?im?j?rvell?. Tapio Blinnikka puolestaan oli selvitellyt suvun nimen mahdollisia syntyvaiheita. Leevi Blinnikka toivoi kokouksiin lapsillekin sopivaa ohjelmaa. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen hallituksen j?sen Aulis Blinnikka kertoi toimittamastaan kirjasta Sotavainajiamme rajan takaa – Suomen sodissa 1939-45 kent?lle j??neiden etsinn?t ja muiston vaaliminen. Johannes Sidoroff esitteli myyntip?yd?ll? olleita sukuun tai Suistamoon liittyvi? kirjoja ja standaareja.

Seuraavan sukukokouksen paikka p??tet??n my?hemmin.

Sukuun ja Karjalaan liittyvi? kirjoja
Sukuseuran toimintaan puheenjohtajana tai hallituksen j?senen? osallistunut Aulis Blinnikka on kirjoittanut tai toimittanut joukon sukuun tai Karjalaan liittyvi? kirjoja. Seuraavassa luettelo niist? aikaj?rjestyksess?.

Aulis Blinnikka: Valvontakomission aika, 1969, WSOY (lopussa)

Aulis Blinnikka – Leevi Blinnikka: Karjalasta Kanta-Suomeen – Blinnikan suvun vaiheita, 1995, Blinnikan sukuseura. 30 ? kpl, muutamia j?ljell?.

Aulis Blinnikka – Leevi Blinnikka: Karjalasta Kanta-Suomeen II – Tietoja ja kuvia Blinnikan suvusta, 1998, Blinnikan sukuseura. 20 ? kpl.

Aulis Blinnikka (toim.): Sortavalan lyseoseura 50 vuotta 1948-1998, 1998, Sortavalan lyseoseura r.y.

Aulis Blinnikka (toim.): Suistamolaisten joulukuu 1939, 1999, Suistamon Perinneseura r.y.

Aulis Blinnikka (toim.): Suistamolaisuus el?? – Suistamon Perinneseuran vuosikymmenet, 2001, Suistamon Perinneseura r.y.

Aulis Blinnikka: Evakkoreppu – Milloin minnekin Suistamolta, 2003, Suistamon Perinneseura r.y. 15 ? kpl.

Aulis Blinnikka (toim.): Sotavainajiamme rajan takaa – Suomen sodissa 1939-45 kent?lle j??neiden etsinn?t ja muiston vaaliminen, 2004, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys r.y.

Aulis Blinnikka ? Asko Simanainen, Suistamon Perinneseura ry. MUISTOJEN SUISTAMO KUVINA ? El?m?? ennen evakkoaikaa.? 2011

Kirjoja voi tilata sukuseuran rahastonhoitaja Johannes Sidoroffilta

puh. 09-417 2576. H?nell? on my?s sukuvaakunalla varustettuja adresseja ja p?yt?standaareja sek? Suistamon perinneseuran myyntituotteita.

Vuoden 2002 sukukokous
Vaakuna ja uusi puheenjohtaja Blinnikan sukuseuralle
?Seitsemisenkymment? suistamolaisen Blinnikan suvun j?sent? vieraili 3.- 4.8.2002 Lintulan ja Valamon luostareissa Hein?vedell? ja piti samalla sukukokouksensa. Joka toinen vuosi k?sitelt?vien yleiskokousasioiden lis?ksi oli esill? sukuvaakunahanke.
?
?Suistamon vaakunan suunnitellut heraldikko Jukka Suvisaari oli luonnostellut t?lle karjalaiselle talonpoikais- ja kauppiassuvulle sen teht?v?kentti? kuvaavan vaakunan, johon kokouksen osanottajat voivat nyt tutustua. Seuran hallitus sai valtuudet kehitt?? vaakunahanketta edelleen valmistellulta pohjalta. Samassa kokouksessa vaihtui my?s seuran puheenjohtaja. Alusta alkaen eli 14 vuotta seuraa johtanut Aulis Blinnikka siirtyi syrj??n ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tuula Hakamies o.s. Blinnikka.
?
?Lintulasta aloitettiin
?Lintulan luostarin yst?viin kuuluva Sylvi Blinnikka oli kutsunut ensimm?isen? kokousp?iv?n? suvun Lintulaan, jonne h?n oli j?rjest?nyt kahvitarjoilun. Luostarin toimintaa selosti igumenia Marina. Lintulasta siirryttiin Uuden Valamon hautausmaalle. Arkkimandriitta Sergei toimitti siell? panihidan Leo Sidoroffin haudalla t?m?n ja muiden kuolleiden suvun j?senten muistoksi. H?m?rtyv?ss? illassa risteiltiin viel? luostarin laiturista Taivallahden kanavalle.
?
?Sunnuntain aamujumalanpalveluksen j?lkeen ojensi Sulo Maanonen Suistamon perinneseuran puolesta arkkimandriitta Sergeille Suistamon vaakunan, Johannes Sidoroff perinneseuran standaarin ja Aulis Blinnikka sukuseuran kiitokseksi kirjan.
?
?Vilkas keskustelu vaakunasta
?Vuosikokousasiat meniv?t l?pi miltei nuijan kopautuksella, mutta sukuvaakuna aiheutti vilkkaan keskustelun, Puheenvuorojen joukossa oli yksi t?ysin kielteisesti ehdotukseen suhtautunut. Vaakunaluonnokseen toivottiin lopulta v?h?isi? muutoksia ja hallitus sai hoidettavakseen jatkotoimet. Keskustelussa todettiin ett? vaakunasta pit?isi saada sukua yhdist?v? tunnus, ei erottava.
?
?Blinnikan sukuseuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tuula Hakamies o.s. Blinnikka ja hallituksen j?seniksi Aulis, Eeva, Juhani, Ky?sti, Markku, Tapio ja Leevi Blinnikka, Pirkko Kortelainen ja Johannes Sidoroff.
?
?Kokouksen j?lkeen kertoi Ortodoksisukujen tutkijapiirin puheenjohtaja Johannes Sidoroff suistamolaisten sukujen j?rjest?ytymisest? ja alueen sukukirjoista. Karjalan liiton varapuheenjohtaja Sulo Maanonen selosti puolestaan liiton pyrkimyksi? tehostaa t?rke?ksi koettua sukuseuratoimintaa. Vapaamuotoisen tilaisuuden ohjelmaan sis?ltyi viel? Myry Voipion huilusooloja sek? Ilmo ja Leevi Blinnikan tuoreet terveiset entisest? vesakkoa ja hein?? kasvavasta kotikyl?st?, Suistamon Jalovaarasta.
?
?Aulis Blinnikka ?

Nuori Karjala 8/2000

BLINNIKAN SUKUSEURA
KOKOONTUI NURMEKSESSA
15. ? 16.7.2000

Suistamolaisper?isen Blinnikan sukuseuran seitsem?s kokous pidettiin hein?kuun puolessa Hyv?ril?n matkailukeskuksessa Nurmeksessa. L?sn? oli yli 90 suvun j?sent?, kaukaisimmat Erkki Blinnikan pojat Ari ja Jarmo perheineen Australiasta asti. Sipoossa Kirsti Timosen merkkip?iv?n yhteydess? 1988 perustetun seuran kokouksia on pidetty kaksivuotiskausittain sellaisilla paikkakunnilla joille, suvun j?seni? sijoittui sodan j?lkeen eli lisalmessa, Kiuruvedell?, Pietarsaaressa, Jyv?skyl?ss? ja Turussa. Nyt oli vuorossa Nurmes, johon Teuvo Blinnikan ja Kauko J?n?sen perheet aikanaan sijoittuivat. Kaksip?iv?isen kokouksen j?rjestelyt hoiti onnistuneesti Teuvon tyt?r Marja Kaskinen.?
Lauantai-ilta 15.7. kului rattoisasti suvun j?senten keskin?isen keskustelun, saunomisen, makkaranpaistamisen parissa, Juhani Blinnikan ja Maija Kaskisen paistaessa muurinpohjalettuja. Sunnuntai aloitettiin jumalanpalveluksella ortodoksisessa ja luterilaisessa kirkossa. Ortodoksikirkossa toimitti pyh?n liturgian sukuun kuuluva is? Leevi Saatsi. Puolen p?iv?n aikaan muisteltiin tuon ilmaisiin siirtyneit? suvun j?seni? Karjalaan j??neiden vainajien muistomerkill?. Kukkalaitteen laskivat Aulis Blinnikka ja Marja Kaskinen, ja litanian toimitti Lieksan kirkkoherra Jari Jolkkonen.?
Varsinainen kokous pidettiin lounaan j?lkeen Hyv?ril?ssa. Virallisten vuosikokousasioiden yhteydess? k?siteltiin my?s vireill? olevaa hanketta sukuvaakunan tai sukutunnuksen aikaansaamiseksi. Johannes Blinnikka oli laatinut tyylikk??n ehdotuksen, jonka pohjalta suunnitelmaa kehitell??n eteenp?in.?
Sukuseuran puheenjohtajaksi valittiin seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Aulis Blinnikka ja muiksi “heimop??llik?iksi? Eeva Blinnikka, Juhani Blinnikka , Leena-Maria Blinnikka, Leevi Blinnikka, Tuula Hakamies, Pirkko Kortelainen ja Johannes Sidoroff.
Vuosikokousesitelm?n piti Leevi Blinnikka, joka on tutkinut suvun lapsikasteita tapauksissa, joissa ortodoksisuvun j?senet ovat menneet avioliittoon luterilaisten kanssa, kuten sodan j?lkeen on yleisesti tapahtunut. Selvityksen mukaan vuosina 1945-69 syntyneiden lasten kirkkokunta m??r?ytyi miltei poikkeuksetta luterilaisen enemmist?kirkon mukaan. Menettely? perusteltiin mm. lapsen edulla. Kirkkokunnan valinta muuttui sitten suvun keskuudessa t?ysin 1970-98. Suvun seka-avioliittojen 75:st? lapsesta kastettiin ortodoksiksi t?ll?in 49 eli 65 %. T?n? aikana ovat ortodoksit saaneet yleens?kin my?nteist? huomiota julkisuudessa. Tutkimuksessa k?vi my?s ilmi, ett? mit? korkeampi koulutus ortodoksisella vanhemmalla on, sit? todenn?k?isemmin lapset kastetaan ortodoksiksi. Kun luterilaisen vanhemman koulutustaso kasvaa, on my?s h?n my?nteisempi lapsensa kastamiselle ortodoksiksi.?
Tilaisuuden p??tteeksi Johannes Sidoroff esitteli kahta Blinnikka suvusta tehty? sukukirjaa sek? Suistamon perinneseuran julkaisuja, joista uusimmat ovat ” Suistamolaisten joulukuu 1939″ ja cd-romiksi laadittu Suistamon kirkonkirjojen suomennos viime vuosisadan ensimm?iselt? nelj?nnekselt?. Syksyll? valmistunee 1800-luvun viimeist? nelj?nnest? koskeva suomennos.?