Nuori Karjala 8/2000

BLINNIKAN SUKUSEURA
KOKOONTUI NURMEKSESSA
15. ? 16.7.2000

Suistamolaisper?isen Blinnikan sukuseuran seitsem?s kokous pidettiin hein?kuun puolessa Hyv?ril?n matkailukeskuksessa Nurmeksessa. L?sn? oli yli 90 suvun j?sent?, kaukaisimmat Erkki Blinnikan pojat Ari ja Jarmo perheineen Australiasta asti. Sipoossa Kirsti Timosen merkkip?iv?n yhteydess? 1988 perustetun seuran kokouksia on pidetty kaksivuotiskausittain sellaisilla paikkakunnilla joille, suvun j?seni? sijoittui sodan j?lkeen eli lisalmessa, Kiuruvedell?, Pietarsaaressa, Jyv?skyl?ss? ja Turussa. Nyt oli vuorossa Nurmes, johon Teuvo Blinnikan ja Kauko J?n?sen perheet aikanaan sijoittuivat. Kaksip?iv?isen kokouksen j?rjestelyt hoiti onnistuneesti Teuvon tyt?r Marja Kaskinen.?
Lauantai-ilta 15.7. kului rattoisasti suvun j?senten keskin?isen keskustelun, saunomisen, makkaranpaistamisen parissa, Juhani Blinnikan ja Maija Kaskisen paistaessa muurinpohjalettuja. Sunnuntai aloitettiin jumalanpalveluksella ortodoksisessa ja luterilaisessa kirkossa. Ortodoksikirkossa toimitti pyh?n liturgian sukuun kuuluva is? Leevi Saatsi. Puolen p?iv?n aikaan muisteltiin tuon ilmaisiin siirtyneit? suvun j?seni? Karjalaan j??neiden vainajien muistomerkill?. Kukkalaitteen laskivat Aulis Blinnikka ja Marja Kaskinen, ja litanian toimitti Lieksan kirkkoherra Jari Jolkkonen.?
Varsinainen kokous pidettiin lounaan j?lkeen Hyv?ril?ssa. Virallisten vuosikokousasioiden yhteydess? k?siteltiin my?s vireill? olevaa hanketta sukuvaakunan tai sukutunnuksen aikaansaamiseksi. Johannes Blinnikka oli laatinut tyylikk??n ehdotuksen, jonka pohjalta suunnitelmaa kehitell??n eteenp?in.?
Sukuseuran puheenjohtajaksi valittiin seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Aulis Blinnikka ja muiksi “heimop??llik?iksi? Eeva Blinnikka, Juhani Blinnikka , Leena-Maria Blinnikka, Leevi Blinnikka, Tuula Hakamies, Pirkko Kortelainen ja Johannes Sidoroff.
Vuosikokousesitelm?n piti Leevi Blinnikka, joka on tutkinut suvun lapsikasteita tapauksissa, joissa ortodoksisuvun j?senet ovat menneet avioliittoon luterilaisten kanssa, kuten sodan j?lkeen on yleisesti tapahtunut. Selvityksen mukaan vuosina 1945-69 syntyneiden lasten kirkkokunta m??r?ytyi miltei poikkeuksetta luterilaisen enemmist?kirkon mukaan. Menettely? perusteltiin mm. lapsen edulla. Kirkkokunnan valinta muuttui sitten suvun keskuudessa t?ysin 1970-98. Suvun seka-avioliittojen 75:st? lapsesta kastettiin ortodoksiksi t?ll?in 49 eli 65 %. T?n? aikana ovat ortodoksit saaneet yleens?kin my?nteist? huomiota julkisuudessa. Tutkimuksessa k?vi my?s ilmi, ett? mit? korkeampi koulutus ortodoksisella vanhemmalla on, sit? todenn?k?isemmin lapset kastetaan ortodoksiksi. Kun luterilaisen vanhemman koulutustaso kasvaa, on my?s h?n my?nteisempi lapsensa kastamiselle ortodoksiksi.?
Tilaisuuden p??tteeksi Johannes Sidoroff esitteli kahta Blinnikka suvusta tehty? sukukirjaa sek? Suistamon perinneseuran julkaisuja, joista uusimmat ovat ” Suistamolaisten joulukuu 1939″ ja cd-romiksi laadittu Suistamon kirkonkirjojen suomennos viime vuosisadan ensimm?iselt? nelj?nnekselt?. Syksyll? valmistunee 1800-luvun viimeist? nelj?nnest? koskeva suomennos.?