Blinnikan sukuseuran vaiheita
?
?Yhdistysten ja seurojen historiaa kirjoitettaessa joudutaan usein sen tosiasian eteen, ett? kukaan ei muista toiminnan alkuvaiheita. P?yt?kirjoja ei ole aluksi pidetty tai ne ovat h?vinneet. J?rjest?n ideoijia ja syntysanojen lausujia ilmaantuu sen sijaan enemm?n kuin tarpeeksi.
?
?Blinnikan sukuseuran osalta ei ole n?it? ongelmia. Aloitteen seuran perustamiseksi teki Kirsti Timonen o.s. Blinnikka. H?n kutsui Sipoon ?stersundomiin 50-vuotisp?iv?ns? merkeiss? 7.5.1988 maan puhelinluetteloista l?yt?m?ns? Blinnikat ja joukon muita sukulaisikseen tiet?mi? henkil?it?. Tarkoituksena oli nimenomaan sukuseuran perustaminen. Se my?s toteutui.
?
?Timosille kokoontui viitisenkymment? henkil??. K?ydyn keskustelun j?lkeen p??tettiin l?hte? liikkeelle mahdollisimman pienill? muodollisuuksilla eli ilman j?senmaksua, ilman tilinpitoa ja ilman muuta byrokratiaa kuin seuran puheenjohtajan ja hallituksen j?senten nime?minen huolehtimaan toiminnan jatkuvuudesta. N?in ei syntyisi jakoa j?senmaksunsa maksaneisiin ja maksun unohtaneisiin j?seniin, vaan kaikki sukuun kuuluvat olisivat tervetulleita tilaisuuksiin silloin kun heille sopisi. Vapaamuotoisesti toimivan seuran virallista rekister?inti? ei pidetty tarpeellisena, vaikka muuten sovittiinkin siit?, ett? toiminnassa noudatetaan yhdistyslains??d?nn?n periaatteita.
?
?Ongelmaksi koettiin ettei n?in toimien saataisi aikaan varsinaista kiinte?? j?senluetteloa. Kokouskutsuja oli l?hetett?v? ensi sijassa niille, joita toiminnan odotettiin kiinnostavan tai jotka olivat jo osallistuneet johonkin tilaisuuteen. Kun kirjekutsuja on l?hetetty 130-140 osoitteeseen ja kokouksista on kerrottu ennakkoon ja j?lkik?teen useiden lehtien sukuseurapalstoilla, ovat todella kiinnostuneet olleet hyvin selvill? toiminnasta.
?
?Suku hajaantunut ymp?ri maan ja ulkomaille
?Laatokan Karjalaan kuuluneesta rajakarjalaisesta Suistamon pit?j?st? l?ht?isin olevan suvun j?senet ovat hajaantuneet talvi- ja jatkosotaa seuranneen kotiseudun pakkoluovutuksen johdosta eri puolille kanta-Suomea ja useisiin muihin maihin. Sukuseuran toiminnan alkuunp??syn helpottamiseksi p??tettiin nimet? ainakin aluksi hallituksen j?senet p??kaupunkiseudulta. Sinne on v?hitellen kertynyt sukulaistihentym?, vaikka suistamolaiset siirrettiinkin jatkosodan j?lkeen aluksi p??asiassa Kauhavalle ja sielt? edelleen Iisalmen-Kiuruveden seuduille. Perustavassa kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Aulis Blinnikka ja j?seniksi Juhani Blinnikka, Mirjan Guvenius ja Kirsti Timonen. Sopivana kokousv?lin? pidettiin kahta vuotta. T?rke?ksi teht?v?ksi luonnehdittiin sukuselvityksen tekeminen ja suvun vaiheiden kuvaaminen.
?
?Toinen sukutapaaminen j?rjestettiin Suistamon pit?j?juhlien yhteydess? Iisalmen uudessa evakkokeskuksessa 1.7. 1990. Nyt toimi p??j?rjest?j?n? Ilmo Blinnikka. Osanottajalistaan kirjoitti nimens? 63 henkil??. Kokouksessa nimettiin eri sukuhaaroista yhteyshenkil?t auttamaan uusien sukutietojen hankinnassa. Entisen hallituksen t?ydennykseksi valittiin Eeva Blinnikka ja Johannes Sidoroff.
?
?Neuvostoliitto oli avannut juuri hieman rajojaan, ja niinp? Kalevi Vuorinen oli p??ssyt v?h?n ennen kokousta k?ym??n suvun kantakyl?ss? Suistamon Jalovaarassa. H?nen kertomansa kuulumiset olivat mielenkiintoisia mutta samalla murheellisia. Kyl?n rakennukset oli purettu, pellot vesottuneet ja hautakivet nurin, mutta kuitenkin paikallaan. Peltoja k?ytettiin kes?ll? naapurikyl?n sovhoosin karjan laitumena.
?
?Kun seuralla ei ollut omia varoja, koottiin sukukokouksen ateriasta vapaaehtoinen maksu, joka siirtyi tilaisuuden j?rjest?jien toivomuksesta lahjoituksena evakkokeskukselle.
?
?Sylvi Blinnikka kutsui vuoden 1992 kokouksen Kiuruvedelle 20.7. Silloin oli kulunut 10 vuotta h?nen Anna-?itins? kuolemasta, joten tilaisuus aloitettiin Matti Sidoroffin toimittamalla liturgiapalveluksella Kiuruveden ortodoksisessa kirkossa. Sen torniin on siirretty Suistamon ortodoksisen kirkon kelloja. Kun viel? Karjalaan j??neiden muistomerkille oli laskettu seppele, siirryttiin Salmij?rven Annalaan runsaan tarjoilun ja muun ohjelman pariin. Johannes Blinnikka kertoi 70-vuotisp?iv?k?ynnist??n Suistamon ?im?j?rvell? ja n?ytti diakuvia tuhotuilta synnyinpaikoiltaan. Kun Sylvi Blinnikka halusi pit?? l?hes 60-p?isen sukulaisjoukon vieraanaan, sai Kiuruveden ortodoksinen kirkko sievoisen ruokarahalahjoituksen ikonien maalausta varten.
?
?Nelj?s sukutapaaminen pidettiin 9.7. 1994 Pietarsaaressa. T?ll? kertaa kutsujana ja suvun kestitt?j?n? oli Maria Ketola o.s. Hartikainen. Osanottajia oli enn?tysm??r? eli seitsemisenkymment?. Pietarsaaren tsasounassa Leo Iltolan pit?m?? jumalanpalvelusta seurasi varsinainen ohjelma viereisess? Ristikarin koulussa. Sukuseuran entist? hallitusta t?ydennettiin Tuula Hakamiehell? ja Pirkko Kortelaisella.Tilaisuudessa k?siteltiin lis?ksi suvun historiaa ja tehtiin hallituksen suosittelema p??t?s sukulukemiston julkaisemisesta. T?ll? kertaa siirtyi ker?tty ruokaraha lyhent?m?tt?m?n? sukulukemiston hyv?ksi. Kun nyt jouduttiin avaamaan seuralle tili, valittiin sit? hoitamaan Johannes Sidoroff ja tilintarkastajiksi Agne ja Lahja Vuorinen. V?ltt?m?t?nt? lis?rahoitusta kirjan painatusta varten p??tettiin hankkia tarjoamalla ilmoitustilaa suvun yritt?jille ja julkaisemalla tukimaksun maksaneiden nimet luettelona kirjassa.
?
?Sukulukemisto julkaistiin 1995
?Varsinainen sukuselvitysty? oli Pietarsaaren kokouksen aikoihin viel? pahasti kesken. Sen sijaan suvun alkuper?iseen kotiseutuun, sotaan ja evakkomatkoihin liittyvi? muistelmia tuntui olevan tarjolla. Niinp? sukukirjaan p??tettiin laatia yleiskatsaus viiteen elossa olevaan sukuhaaraan ja keskitty? muuten suvun vaiheiden yleiskuvailuun. Yleiskatsaukselle saatiin hyv? pohja Filip Blinnikan vuonna 1946 Suistamon kreikkalaiskatoliselta seurakunnalta hankkimasta 18-sivuisesta papintodistuksesta. Se k?sitteli h?nen is?ns? is?n, talollinen Vasili Blinnikan oikeudenomistajia.
?
?Aulis ja Leevi Blinnikka panivat ty?h?n vauhtia niin, ett? parisataasivuinen kirja “Karjalasta kanta-Suomeen. Blinnikan suvun vaiheita”, voitiin julkistaa ylim??r?isess? sukutapaamisessa Iisalmen evakkokeskuksessa 11.6. 1995. L?sn? oli 79 suvun j?sent?. Kirja teki hyvin kauppansa. Kun sit? varten oli saatu my?s ilmoituksia sek? tukimaksuja ja toimitus tapahtui talkooty?n?, tapahtui sellainen ihme, ett? aikaisemmin pennit?n seura voi maksaa v?litt?m?sti koko kirjapainolaskun. Kirjaa k?siteltiin useissa lehdiss? positiiviseen s?vyyn.
?
?Vuoden 1996 varsinaisen sukukokouksen j?rjesti Leevi Blinnikka Jyv?skyl?n ortodoksisessa seurakuntakeskuksessa 4.8. Kirkosta radioidun ortodoksisen jumalanpalveluksen j?lkeen, jossa sukukokoustakin muistettiin, jatkui ohjelma seurakuntasalin puolella virallisilla asioilla ja muulla ohjelmalla. Seuran hallitus, heimop??llik?t, s?ilyi ennallaan. Kokouksessa p??tettiin ruveta valmistelemaan sukukirjan toista osaa, joka k?sitt?isi n?ihin p?iviin saakka ulottuvat sukutiedot ja kuvia eri sukuhaaroista.
?
?Lahja Vuorinen kertoi Vuoristen bussimatkasta Jalovaaraan ja totesi kyl?n tyhjentyneen lopullisesti, kun sen peltoja ei k?ytet? en?? kes?isin Lepp?syrj?n sovhoosin laidunmaina. Petra Blinnikan yksinlaulun j?lkeen kertoi Aulis Blinnikka maanomistusolojen kehityksest? Suistamolla. Alueen talonpojat p??siv?t tilojensa todellisiksi omistajiksi vasta 1800-luvun loppupuolella. Nyt kolmantena vuotena per?kk?in pidettyyn tilaisuuteen osallistui kuutisenkymment? suvun j?sent?.
?
?Sukukirjan toinen osan 1998
?Samalla kun Helsingiss? ja Jyv?skyl?ss? tehtiin sukukirjan toista osaa “Karjalasta kanta-Suomeen. Tietoja ja kuvia Blinnikan suvusta”, valmisteli Leena-Maria Blinnikka seuran 10-vuotisjuhlakokousta ja sen ohjelmaa Turkuun 2.8.1998. Ohjelma alkoi liturgialla ja litanialla Pyh?n Aleksandran kirkossa ja jatkui monipuolisena seurakuntasalin puolella. Osanottajia oli yli kuusikymment?.
?
?Seuran hallitukseen valittiin kaksivuotiskaudeksi puheenjohtajaksi Aulis Blinnikka ja j?seniksi Eeva Blinnikka, Juhani Blinnikka, Leena-Maria Blinnikka, Leevi Blinnikka, Tuula Hakamies, Pirkko Kortelainen ja Johannes Sidoroff.
?
?Aulis ja Leevi Blinnikka esitteliv?t sukukirja kakkosen, joka saatiin samalla jakeluun. Muuhun ohjelmaan kuuluivat Johannes Blinnikan suistamolaisittain esitt?m? muistelma ja Mirjam Guveniuksen esitt?m? Tapani Lehtorannan kirjoittama sukuun liittyv? pakina. Lis?ksi kuultiin Markus ja Mikko Sidoroffin musiikkiesityksi?. Juhani Blinnikka videoi tilaisuuden.
?
?Kymmenvuotistilaisuuden mittavat j?rjestelyt hoitanut Leena-Maria Blinnikka kutsui suvun illaksi kotiinsa Villa Urbanaan. Siell? jatkui monipuolinen tarjoilu ja juttu luisti.
?
?Marja Kaskinen o.s. Blinnikka j?rjesti vuoden 2000 sukukokouksen kaksip?iv?isen? Hyv?ril?n matkailukeskukseen Nurmeksessa. Kokoukseen osallistui yli 80 suvun j?sent?, kaukaisimmat Australiasta asti.
?
?Lauantai-ilta kului rattoisasti suvun j?senten rupattelun, saunomisen, uinnin, makkarank?ristyksen ja muurinpohjalettujen paistamisen merkeiss?. Sunnuntaina toimitti Nurmeksen ortodoksisessa kirkossa sukuun kuuluva is? Leevi Saatsi jumalanpalveluksen.
?
?T??ll?kin laskettiin kukkalaite Karjalaan j??neiden vainajien muistomerkille. Seuran hallitus s?ilyi ennallaan seuraavaan sukukokoukseen saakka. Kokoukselle voitiin esitell? kaksi Johannes Blinnikan suunnittelemaa sukuvaakuna/tunnus -luonnosta. Hanke j?i edelleen valmisteltavaksi.
?
?Vuosikokousesitelm?n piti Leevi Blinnikka. H?n oli tutkinut suvun lapsikasteita sellaisissa tapauksissa, joissa ortodoksisuvun j?senet olivat menneet avioliittoon luterilaisen kanssa. Vuosina 1945-67 syntyneiden lasten kirkkokunta m??r?ytyi miltei poikkeuksetta luterilaisen enemmist?kirkon kukaan. Kirkkokunnan valinta muuttui suvun keskuudessa t?ysin 1970-98. Suvun seka-avioliittojen 75 lapsesta kastettiin t?ll?in ortodokseiksi 49 eli 65 %.
?
?Sukukokousten j?rjest?misest? on milteip? kilpailtu aina vuoteen 2000 saakka. Sen j?lkeen ei halukkaita vapaaehtoisia ilmaantunut. Sukukokousten v?lill? s??nn?llisesti kokoontunut hallitus, heimop??llik?t, valitsi n?in ollen Leevi Blinnikan ehdotuksesta vuoden 2002 kokouspaikaksi Hein?veden Valamon.